Yogyakarta (Kota Yogyakarta)
Yogyakarta on (Alankomaiden Itä-Intian aikaan Jogjakarta) Yogyakartan erityisalueen hallintokeskus Jaavan saaren etelärannikolla Indonesiassa. Kaupunkia palvelee Adisucipton kansainvälinen lentoasema ja toinen Jaavan läpi Jakartasta/Bandungista Surabayaan kulkeva rautatie kulkee kaupungin läpi.
Aktiivinen Merapi-tulivuori sijaitsee kaupungista noin 30 kilometriä pohjoiseen.
Yogyakarta perustettiin vuonna 1755 Mataramin sulttaanikunnan jakautuessa kahtia.
Vuonna 1879 Yogyakartassa julkaistiin viikoittain ilmestyvää Darmowarsito-lehteä, joka oli kaupungin ensimmäinen paikalliskielinen lehti. Vuodesta 1895 noin vuoteen 1909 julkaistiin kahdesti viikossa ilmestyvää paikalliskielistä Retnodumilah-lehteä. Molempien mainittujen lehtien julkaisija oli H. Buning.
Yogyakartan ensimmäinen puhelinverkko aloitti toimintansa vuonna 1894 noin 15 tilaajalla. Kaupunkiin suunniteltiin myös sähköverkkoa, mutta useat yhtiöt jättivät sellaisen rakentamatta, ja vasta vuonna 1919 Nederlandsch-Indische Electriciteits Maatschappij -yhtiö rakensi kaupunkiin väliaikaisen kaapelijärjestelmän.
Indonesian itsenäisyyssodan aikana Yogyakarta toimi Indonesian ensin muodollisena ja sitten virallisena pääkaupunkina. Alankomaalaiset miehittivät kaupunkia 18. joulukuuta 1948 – 6. heinäkuuta 1949 välisenä aikana.
Aktiivinen Merapi-tulivuori sijaitsee kaupungista noin 30 kilometriä pohjoiseen.
Yogyakarta perustettiin vuonna 1755 Mataramin sulttaanikunnan jakautuessa kahtia.
Vuonna 1879 Yogyakartassa julkaistiin viikoittain ilmestyvää Darmowarsito-lehteä, joka oli kaupungin ensimmäinen paikalliskielinen lehti. Vuodesta 1895 noin vuoteen 1909 julkaistiin kahdesti viikossa ilmestyvää paikalliskielistä Retnodumilah-lehteä. Molempien mainittujen lehtien julkaisija oli H. Buning.
Yogyakartan ensimmäinen puhelinverkko aloitti toimintansa vuonna 1894 noin 15 tilaajalla. Kaupunkiin suunniteltiin myös sähköverkkoa, mutta useat yhtiöt jättivät sellaisen rakentamatta, ja vasta vuonna 1919 Nederlandsch-Indische Electriciteits Maatschappij -yhtiö rakensi kaupunkiin väliaikaisen kaapelijärjestelmän.
Indonesian itsenäisyyssodan aikana Yogyakarta toimi Indonesian ensin muodollisena ja sitten virallisena pääkaupunkina. Alankomaalaiset miehittivät kaupunkia 18. joulukuuta 1948 – 6. heinäkuuta 1949 välisenä aikana.
Kartta - Yogyakarta (Kota Yogyakarta)
Kartta
Maa (alue) - Indonesia
 |
 |
| Indonesian lippu | |
Indonesian saaristo on ollut kaupalle merkittävä alue ainakin 600-luvulta lähtien, jolloin Srivijaya-kuningaskunta muodosti kauppayhteyksiä Kiinaan ja Intiaan. Indonesian historiaan ovat vaikuttaneet sen luonnonrikkauksia havitelleet suurvallat. Intian vaikutuksesta hindulaiset ja buddhalaiset kuningaskunnat kukoistivat alueella ajanlaskun alusta lähtien. Muslimikauppiaat toivat Indonesiaan islamin, ja eurooppalaiset suurvallat taistelivat löytöretkikaudella keskenään saadakseen monopolin Maustesaarten eli Molukkien kauppaan. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945, 350 vuotta kestäneen Alankomaiden siirtomaavallan päätyttyä, Indonesia sai itsenäisyyden. Sen jälkeen maan historia on ollut myrskyisä, sillä vaikeuksia ovat tuoneet luonnonkatastrofit, korruptio, separatismi, demokratisoitumisen kompastelu ja nopeat talousmuutokset. Tasavalta perustettiin 1950; ensimmäinen presidentti oli Sukarno.
Valuutta / Kieli
| ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
|---|---|---|---|
| IDR | Indonesian rupia (Indonesian rupiah) | Rp | 2 |
| ISO | Kieli |
|---|---|
| EN | Englannin kieli (English language) |
| NL | Hollannin kieli (Dutch language) |
| ID | Indonesian kieli (Indonesian language) |
| JV | Jaavan kieli (Javanese language) |